Varhaiskasvattajat revitään jo leikkipuistoista päiväkoteihin, jotta lapset saisivat hoidon. Kuuden suuren kaupungin tulevaisuus näyttää kolkolta: päteviä varhaiskasvattajia ei ole tiedossa läheskään riittävästi. Ellei sitten jokin muutu.
Päiväkodit kärvistelevät akuutissa työvoimapulassa ympäri Suomen. Pelkästään pääkaupungissa päiväkoteihin tarvitaan satoja päteviä ammattilaisia. Myöskään Turkuun, Espooseen ja Vantaalle osaajia ei löydy riittävästi. Oulussa ja Tampereella taas on pula sijaisista.
Yhä isompi osa Suomen päiväkoti-ikäisistä lapsista on keskittynyt kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Tampereelle, Ouluun ja Turkuun. Vuoden 2021 lopussa jo reilut 35 prosenttia päiväkoti-ikäisistä lapsista asui niissä. Vielä vuonna 2006 vastaava osuus oli alle 28 prosenttia.
Luvut selviävät raportista, joka vertailee kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palveluita ja kustannuksia. Päiväkoti-ikäisillä tarkoitetaan vähintään 10 kuukauden ja enintään 6 vuoden ikäisiä lapsia.
Motiivi selvitti, millainen päiväkotien työntekijätilanne on Suomen suurimmissa kaupungeissa. Tiedot on kerätty varhaiskasvatuksen johtavilta virkahenkilöiltä.
Pääkaupunkiseutu ottaa takapakkia
Motiivi kartoitti päiväkotien työntekijätilannetta pääkaupunkiseudulla myös vuonna 2020. Jo silloin työvoimapula piinasi alueen kaikkia kuntia.
Vantaalla pula työntekijöistä on edelleen pysäyttävä. Kaupungin päiväkodeista puuttui syksyllä 2022 jopa 406 pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa.
Näitä vakansseja on kaupungissa yhteensä 939. Päteviä lastenhoitajia puuttui 186. Suurin osa tehtävistä on paikattu sijaisilla, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.
Tilanne on vaikea myös Helsingissä. Päteviä opettajia puuttui päiväkodeista 218, lastenhoitajia 250 helmikuussa 2022. Tuoreempia tietoja ei tällä hetkellä ole saatavilla, koska kaupunki vaihtoi HR-järjestelmää keväällä.
– Olen saanut työntekijöiltä puheluita, että he lähtevät töihin toiseen kaupunkiin. JHL:n varhaiskasvatuksen pääluottamusmies Jaana Kesänen, Helsinki
JHL:n varhaiskasvatuksen pääluottamusmies Jaana Kesänen kertoo, että henkilökuntatilanne oli jo kääntymässä parempaan suuntaan alkuvuodesta, mutta tänä syksynä on jälleen tullut takapakkia.
Kesäsen tietoon on tullut muutamia tapauksia, joissa lapsiryhmästä on puuttunut vakituinen henkilökunta kokonaan. Ryhmät ovat aloittaneet sijaisilla tai siirtämällä työntekijöitä väliaikaisesti ryhmästä toiseen.
– Kun lapset ovat kesän jälkeen palanneet päiväkotiin, ryhmässä ei välttämättä ole ollut töissä yhtään vakituista työntekijää. Lapset on valittu uusiin ryhmiin ennen kuin niihin on saatu työntekijöitä.
Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kertoo, että hänen tiedossaan on vain yksi ryhmä, jossa ei lasten aloittaessa ole ollut vakituista henkilökuntaa.
Jaana Kesänen korostaa, että sijaiset voivat tehdä työnsä hyvin ja ammattitaidolla. Sijaisten löytäminen on kuitenkin ison työn takana.
Palkkakaaos lisää Helsingin tuskaa
Helsingin palkanmaksukaaos pahentaa tilannetta entisestään. Osa työntekijöistä on kesän aikana päättänyt vaihtaa työnantajaa, kun palkanmaksu takkuaa. Kesäsen tietoon on tullut kymmenkunta tällaista tapausta.
Kaupungin palkanmaksussa on ollut raskaita ongelmia keväästä lähtien. Tuhannet työntekijät ovat joutuneet odottamaan palkkarahojaan, ja virheiden korjaaminen on kestänyt jopa kuukausia. Myös palkanlisissä on ollut paljon virheitä ja puutteita.
– Olen saanut työntekijöiltä puheluita, että he lähtevät töihin toiseen kaupunkiin vaikka ovat vielä keväällä tehneet sijaisuuksia Helsinkiin. Palkkasotku vaikuttaa kaikkeen, se on tehnyt Helsingille mainehaitan, kertoo Jaana Kesänen.
Lue lisää: Laskut tuli, liksa ei – Helsingin palkkakaaos kuumensi tunteet #Eräpäivä-mielenilmauksessa
Tekijöitä haalitaan jo leikkipuistosta
Helsingin päiväkotien tilanne vaihtelee alueittain, eikä kaikkia tehtäviä saada täytettyä, varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kertoo.
Kaupunki on ottanut käyttöön varhaiskasvatuksen kriisisuunnitelman, ja syyskuussa 2022 kaupunki päätyi siirtämään leikkipuistojen henkilökuntaa päiväkoteihin yli kuukauden ajaksi.
– Meillä on tehostettu rekrytointia, ja uusille varhaiskasvatuksen opettajille maksetaan palkkio. Kertapalkkioon on varattu prosentti palkkarahoista kaikissa yksiköissä. Viimeisimmät palkkiot on kohdennettu tehtäviin, joissa tekijöistä on kriittisin pula, Kemppi kuvaa tilannetta.
– Meillä on tehostettu rekrytointia, ja uusille varhaiskasvatuksen opettajille maksetaan palkkio.Varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi, Helsinki
Vuosina 2017–2021 Helsinki on nostanut varhaiskasvatuksen palkkoja kaikkien järjestelyerien yhteydessä. Lisäksi varhaiskasvatus on saanut korotuksia kaupungin palkkakehittämisohjelman kautta. Ohjelman rahat jakautuvat useille aloille, joille on vaikea löytää työvoimaa. Vuonna 2022 ohjelmaan on varattu yhteensä viisi miljoonaa euroa.
Espoossa runsaasti tekijöitä ilman riittävää pätevyyttä
Myös Espoo painii tekijäpulan kourissa. Elokuun 2022 lopussa kaupungissa oli avoinna 121 varhaiskasvatuksen opettajan ja 85 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävää.
Tilanne muuttuu vauhdilla, ja 12. syyskuuta avoimia tehtäviä oli enää yhteensä noin 90. Useita tehtäviä hoitaa kuitenkin tekijä, jolla ei ole riittävää pätevyyttä.
– Pääkaupunkiseudulla kaupungit kilpailevat samoista ammattilaisista. Ongelma on kuitenkin valtakunnallinen. Koulutuspaikkoja alalle pitää lisätä, Espoon varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila kertoo.
– Tarvitaan joustavia koulutuspolkuja esimerkiksi lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen opettajaksi tai varhaiskasvatuksen sosionomiksi, ja sosionomista varhaiskasvatuksen opettajaksi.
Turussa tilanne vaikeutunut, Tampereella pulaa sijaisista
Turun päiväkodeissa oli syksyllä 2022 avoinna 108 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää. Niistä valtaosaa hoitivat työntekijät, joilla ei ole muodollista pätevyyttä.
Tilanne on vaikeutunut viime vuodesta: syksyllä 2021 avoimia paikkoja oli 71. Lastenhoitajien vastaavia lukuja ei pysty tarkistamaan kaupungin tietojärjestelmistä.
Tampereella vakituisiin tehtäviin riittää hakijoita, mutta sijaisista on vajetta. Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus sanoo, että heitä pitäisi löytyä kymmenittäin lisää. Lisäksi päiväkodit joutuvat palkkaamaan kouluttamatonta työvoimaa lyhyisiin sairauspoissaoloihin.
Rasimus kertoo, että varhaiskasvatuksen opettajan paikoista yli 10 prosenttia on tällä hetkellä täytetty työntekijöillä, joilla ei ole vaadittavaa pätevyyttä. Vakituisiin tehtäviin voidaan valita vain hakijoita, jotka täyttävät kelpoisuusehdot. Tampereen kaupungilla oli vuoden 2021 lopussa töissä 575 varhaiskasvatuksen opettajaa.
– Koulutusten aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien osalta on lisättävä huomattavasti. Lisäksi on mahdollistettava nykyisten lastenhoitajien monimuotokoulutus sosionomiksi tai opettajaksi, Rasimus ehdottaa.
Oulussa venytetään päivää
Varhaiskasvatuksen vakipestit on saatu liki täyteen myös Oulussa. Elokuussa kaupungin päiväkoteihin oli haettavana 12 lastenhoitajan ja 10 varhaiskasvatuksen opettajan paikkaa.
Oulun varhaiskasvatuksen luottamusmies Maarit Nyman kuvailee kaupungin työvoimatilannetta kaksijakoiseksi. Vakitöihin riittää tekijöitä, mutta sijaisia on vaikea löytää varsinkin kaupungin reunoille, koska työmatka voi olla kymmeniä kilometrejä suuntaansa.
– Hetkittäin voit olla yksin vastuussa koko lapsiryhmästä. Henkilökunta joutuu jatkamaan työpäiviä.Varhaiskasvatuksen luottamusmies Maarit Nyman, Oulu
Reuna-alueilla kaikkia vakituisiakaan varhaiskasvatuksen opettajan paikkoja ei välttämättä saada täytettyä, Nyman arvioi.
– Sijaispula näkyy niin, että hetkittäin voit olla yksin vastuussa koko lapsiryhmästä. Henkilökunta joutuu joustamaan ja jatkamaan työpäiviä.
Nyman kertoo, että päiväkotien johtajilta menee iso osa työajasta sijaisten etsimiseen. Sijaisilla ei välttämättä ole alan työkokemusta tai osaamista, jolloin vakituisten työntekijöiden vastuu kasvaa entisestään.
– Heidän pitäisi sekä perehdyttää sijaiset että saada arki sujumaan.